Tagasi15.- 16.6.2013, Helsinki
Kira Molchanova
Viron Roerich-seuran puheenjohtaja
Esitelmä 15.6.2013
Nikolai Roerichin ja koko hänen perheensä monisärmäinen luomistyö on omistettu ihmisille. Roerichit tulivat tähän maailmaan aikana, joka oli hyvin vaikea, ei vain Venäjälle vaan koko Maapallolle. He joutuivat elämään ulkomailla, mutta järkkymättä he voittivat kaikki elämäntiellään olleet esteet.
Roerichejä on neljä. He ovat taiteilijoita, tiedemiehiä, ajattelijoita, yhteiskunnallisia vaikuttajia, tutkimusmatkailijoita. Nikolai Roerich on suuri venäläinen taiteilija; Helena Roerich on ainutlaatuinen ajattelija ja filosofi; Juri Roerich, heidän vanhempi poikansa, on merkittävä orientalisti; Svjatoslav Roerich, nuorempi poika, on isänsä tavoin taiteilija ja sen lisäksi tiedemies ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Sydämessään he kaikki olivat omistautuneet ihmisten palvelemiseen. He olivat arvollinen esimerkki kaikille, jotka haluavat uhrautuvasti työskennellä yhteiseksi hyväksi ja auttaa toinen toistaan voittamaan elämän vaikeudet. Jokaiselle, joka kaikesta huolimatta rakastaa elämää ja haluaa pyrkiä kohti Kauneutta.
Roerichien panos kotimaansa ja koko maailman kulttuuriin on ylivertainen. Koko heidän elämäntyönsä on omistettu ihmiselämän merkityksen paljastamiseen; sen esille tuomiseen, että ihmisen kutsumuksena on luoda Kauneutta, ennen kaikkea suhteissaan muihin ihmisiin. He halusivat, että ihmisten elämästä poistuisi valhe, petos, karkeus ja kosto, jotka ovat vallalla perheissä ja yhteiskunnassa, ja jotka johtavat henkisiin kriiseihin ja maailmanlaajuisiin sotiin.
Mitä on Valo ja mitä on Kulttuuri (kuva Yöpalvelus)
Jos ymmärrämme Valon muunakin kuin valaistuksena, nimittäin ikiaikaisena, kaikentäyttävänä maailmankaikkeuden energiana, niin ymmärrämme myös Kulttuurin käsitteen, jonka Nikolai Roerich antoi meille. Esseessään Synteesi hän kirjoitti: ”… vielä nykyäänkin lukuisat ihmiset pitävät täysin mahdollisena korvata sanan Kulttuuri sanalla sivilisaatio. Samalla jätetään kokonaan huomiotta, että latinankielinen kantasana Kult pitää sisällään hyvin syvällisen henkisen merkityksen, kun taas sivilisaation kantasanana on elämän ihmisyhteisöllinen ja yhteiskunnallinen rakenne.” Sitten hän esittää sanojensa vakuudeksi esimerkkejä tunnetuimmista sanakirjoista ja päättää näin: ”Aikaisemmissa Kulttuuria käsittelevissä artikkeleissani olen nimittänyt Kulttuuria Valon kunnioittamiseksi. Eikä meidän tulekaan luopua tästä käsityksestä. Kultti tulee aina olemaan Hyvyyden prinsiipin kunnioittamista, ja sana Ur muistuttaa meitä vanhasta itämaisesta kantasanasta, joka tarkoittaa Valoa ja Tulta.”
Nikolai Roerich ehdotti Rauhan Lippua. Siinä on valkoisella kankaalla purppuranvärinen ympyrä, jonka sisällä on kolme purppuranväristä kiekkoa. Ne symboloivat rakkauden, kauneuden ja tiedon synteesiä luovassa työssä yhteisen hyvän puolesta. Tekijänä hän on esittänyt symbolille muitakin mahdollisia tulkintoja. Esimerkiksi ihmiskunnan menneet, nykyiset ja tulevat saavutukset ikuisuuden, elämän Äärettömyyden kehässä.
Siten Kulttuurin Lippu pitää sisällään Kulttuurin tukipilarit, kaikki hienoaineiset käsitteet, jotka ovat tarpeen planeettamme uudelleensyntymiselle Kulttuurin kautta ja ihmiskunnan evoluutiolle.
Nykyihmiset käsittävät kulttuurin eri tavoin, tietoisuuden tasonsa mukaisesti. Arkielämässä kulttuuria pidetään ajanvietteenä, ja teattereita, konserttiareenoja tai museoita ajanvietteen järjestäjinä.
Viisaat ihmiset ovat kautta aikojen kehottaneet pyrkimään kohti kauneutta. Kauneus herkistää aisteja, nostaa arkipäiväisyyden yläpuolelle, kohottaa värähtelyjä ja edesauttaa korkeampien energioiden eli henkisyyden kehittymistä ja jopa suojelee. Kauneuden, rakkauden, ilon ja rohkeuden hahmot ovat kaikki korkeamman energian ainesosia. Ne puhdistavat sydäntä ja karkottavat alempivärähteisiä tunteita. Ne muuntavat meitä. Jo viime vuosisadan alussa Nikolai Roerich kirjoitti: ”Hengen kulttuurin luomisen aika on tullut lähelle.” Meille on annettu käskyksi itsemme täydellistäminen eli sisäisen kulttuurin kehittäminen.
Meidän aikalaisemme, tiedenainen Ljudmila Shaposhnikova on määritellyt kulttuurin yksittäisen ihmisen kannalta: ”Kulttuuri on itseorganisoituva hengen järjestelmä.” Ihmisessä hengen ja kulttuurin kantajana on sydän.
Kulttuuri-sanan merkitys on hämärtynyt. Populaarifysiikassa valo merkitsee näkyvää sähkömagneettisten aaltojen säteilyä taajuuksilla, jotka ihmissilmä havaitsee. Tämä on kapea määritelmä. Laajemmassa mielessä Valo sisältää myös silmälle näkymättömän Valon, ts. spektrin ultravioletti- ja infrapunataajuudet.
Meitä ympäröivät ja meihin vaikuttavat elämän näkymättömät olosuhteet – ei pelkästään ilman tai veden kemiallinen koostumus. Ihmisen elimistössä saavat aikaan muutoksia myös säteet ja valoaallot, toisin sanoen Näkymätön – hienoaineinen maailma. Näkymätön vaikuttaa näkemiseen, kuulemiseen ja kaikkiin aistimuksiin. Nämä näkymättömät ulkoiset olosuhteet aiheuttavat monia selittämättömiä ilmiöitä ihmisen elimistössä. Ihmisen olotila on hyvin usein riippuvainen avaruudellisista virtauksista ja aalloista.
Ihmiskunta ei voi rajoittautua vain yhteen kosmisen energian lajiin – sähköön. Jo kauan sitten on kiinnitetty huomiota auringonpilkkujen ja kuun vaikutukseen. Mutta tutkijat eivät juurikaan pohdi sitä, minkälainen psyykkinen vaikutus ihmiseen on avaruudellisilla virtauksilla ja valomaterian aalloilla. Meille korkein energia on Materia Lucida. Se on Kosmista energiaa.
Me näemme ensin ulkoisen Valon ja sitten tunnemme sen sisällämme. Niin kuin Aurinko on Aurinkokunnan sydän, niin ihmisen sydän on elimistön aurinko. Sydämen rytmi on elämän rytmi. Sydämen lämpö kiitää yhtä nopeasti kuin Auringon säde. Meillä ihmisillä ei ole sanoja kuvaamaan Valoa ja sen laatuja, vaikka näemmekin Valon joka päivä ja tunnemme näkymättömän Valon hengessämme kosmisena todellisuutena.
Elämän uudistuminen uudella evoluutiospiraalin tasolla on mahdollista vain, kun jokainen ihminen itse kehittää omaa henkeään, tulee vastuullisemmaksi ja huolehtii sisäisestä kulttuuristaan. Ihmiskunnan kehittyminen eteenpäin evoluutiossa ei ole mahdollista ilman ihmisluonnon tietoista täydellistämistä. Sisäisen maailman uudistuminen edellyttää elämistä ilman vihaa ja suvaitsemattomuutta. Koska ihminen on kosminen olento, niin korkeimpia kosmisia energioita ovat sellaiset valoisat inhimilliset ominaisuudet kuin laupeus, myötätunto ja rakkaus.
Olemme tottuneet olemaan kuluttajia kaikessa suhteessa, eivätkä monet halua muuttaa suhtautumistaan elämään. Suurin osa ajattelee, että elämän kehittäminen on jonkun muun velvollisuus, ei minun. Koko ihmiskunnan elämän kokemus vahvistaa tämän. Toteutettiinpa sitten kuinka monia uudistuksia tahansa yhteiskunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi, mikään ei muutu oleellisesti paremmaksi, sillä suurin osa kansalaisista ei muutu. Jokainen ihminen on ihmiskunnan elävä osanen ja hyvin voimakas energia planeetalla. Ihmisen on kuitenkin kaikkein vaikeinta tiedostaa oma kosminen arvonsa. Itsekäs ajattelu vetää alemman materian kerrostumiin, ja kuitenkin itsekasvatusta pitäisi harjoittaa niin poliitikkojen, taloustieteilijöiden, kulttuurin tutkijoiden kuin suutareiden, traktorinkuljettajien ja kaikkien muidenkin ammattien edustajien. Eikä kukaan pysty tekemään sitä toisen puolesta, niin kuin ei kukaan voi ajatella tai hengittää toisen puolesta.
Parhaillaan on käynnissä hyvin mielenkiintoinen siirtymäaika evoluutiosta, jossa kehittyi äly, henkisyyden kehittymisen evoluutioon, jolloin henki alkaa vallita älyä. Huomion keskipisteeksi pitää siten ottaa sydän, sillä juuri sydämeen on keskittynyt tulienergia eli henkisyyden energia. Jokainen meistä tietää, miten monia erilaisia tunnetiloja sydän synnyttää, sekä myönteisiä että kielteisiä, toisin sanoen korkeita tai matalia värähtelyjä. Meidän jokaisen sisäinen maailma koostuu erilaisista – hyödyllisistä ja haitallisista – kerääntymistä. Siksi meille on annettu käskyksi itsemme täydellistäminen sydämen kehittämisen ja hengen kulttuurin luomisen kautta. Meitä käsketään puhdistamaan sydämemme haitallisista emootioista ja kohottamaan henkeämme – kehittämään hyväsydämisyyttä, joka sytyttää sisäisen Valon, palavan pyrkimyksen kohti Hyvää.
Elämän kosmiset olosuhteet ovat nyt sellaiset, että kaikki suhteet pitää rakentaa Valon yhteydelle sydämeen, jaloille tunteille ja ennen kaikkea elämänilolle. Pitää aina tuntea lämpö sydämessään ja hymyillä. Se on kaikkein yksinkertaisin keino saavuttaa yhteisymmärrys ihmisten välillä. Juuri sillä tavalla kehittyvät meidän sisäiset voimamme, parantuu luonteemme ja häviävät pahat tapamme kaikkein nopeimmin.
Ihmiskunnan yhteisenä tehtävänä on Maa-planeetan uudestisynnyttäminen Kulttuurin kautta. Sisäinen kulttuuri eli henkisyys ei kehity mekaanisin harjoituksin. Sisäinen kulttuuri kertyy tietoisuuden laajentumisen ja hienoaineistumisen myötä, kunnioittamalla korkeimpia elämänarvoja.
Elämän evoluutio tästä eteenpäin ei ole mahdollista, ellei sisäistä kulttuuria kohoteta tietoisesti. Ihminen kohoaa ylöspäin henkisyyden kehittämisen avulla. Ja jokaisen velvollisuutena on arkielämässään toteuttaa korkeimpia ihanteita, jotta elämä säilyisi Maapallolla, jotta tulevilla sukupolvilla olisi mahdollisuus.
Meillä kenelläkään ei tietysti ole helppoa. Sydämen puhdistamiseksi joutuu ponnistelemaan itsensä kanssa kovasti joka päivä! Meidän aikamme erityislaatu vaatii nimenomaan Kauneuden urotekoa – Sisäisen Kulttuurin eli Henkisyyden kehittämistä tarkkailemalla huolellisesti ajatuksiaan ja tunteitaan joka päivä. Uusi kosminen todellisuus jo ympäröi meitä. Ihmisen evoluution tärkein tukipilari on sydän. Se on tietoisuuden keskus ja se yhdistää meidät toisenlaisten ulottuvuuksien maailmoihin. Sydämellä on kyky nähdä näkymätön ja saada tietoa suoraan maailmoista, joissa materialla on toisenlainen olotila.
Jokaisen velvollisuutena on palauttaa maailmalle Kauneuden kasvot suhtautumalla työhön luovasti. Jokainen tarvitsee kokemusta Kauneudesta. Jokainen pystyy rakastamaan Kauneutta, kirkastamaan itsensä ja Maapallon. Sen, mikä on ollut unohduksissa ja rikottuna, täytyy herätä uudelleen henkiin ihmisen ominaisuutena. ”Ihmisellä on samanlainen tarve taiteeseen kuin syömiseen ja juomiseen”, sanoi Fjodor Dostojevski. ”Taiteen kautta teillä on Valo”, sanoi suuri taiteilija ja ajattelija Nikolai Roerich. Hän sanoi myös, että ”lattiatkin voi pestä kauniisti!”
Ihmisessä oleva sisäinen Kulttuuri on alkuna Uudelle Aikakaudelle – Olevaisen Kauneuden ja Kulttuurin kukoistuksen aikakaudelle. Siihen samaan meitä kutsuu Humaanin pedagogian manifesti, joka on luotu kasvatustieteen akateemikon ja psykologisten tieteiden tohtorin, Shalva Amonashvilin johdolla, ja jonka kansainvälinen tiedeyhteisö hyväksyi heinäkuussa 2011. Manifesti kutsuu jokaisen ihmisen omistamaan elämänsä ihanalle päämäärälle – maailman kirkastamiselle kasvatuksen ja itsekasvatuksen kautta!